Iäkkäiden liikunnan ohjaus  

Iäkkäiden liikunnalla on omat erityispiirteensä. Niiden huomioiminen ohjauksen suunnittelussa tekee liikkumisesta mielekästä ja monipuolista sekä auttaa saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Hyvin toteutettu ryhmäliikunta vähentää myös liikkumisen pelkoa ja yksinäisyyden kokemusta.

Iäkkäiden liikunnan ohjaajan tulee olla perehtynyt ikääntymiseen, toimintakykyyn ja iäkkäiden ohjauksen erityispiirteisiin.

Ohjaajan tulee tutustua hyvin omaan ryhmäänsä. Iäkkäiden liikunnassa osallistujilla voi olla merkittäviäkin yksilöllisiä eroja terveyden ja toimintakyvyn suhteen.

Ennen liikunnan aloittamista ohjattaville tulee tehdä kysely terveydestä, harrastuneisuudesta ja toiveista. Myös fyysisen toimintakyvyn testit antavat ohjaajalle tärkeää tietoa lähtötilanteesta.

Iäkkäiden liikunnan ohjauksessa tulee huomioida fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tavoitteet, joille kullekin ikääntyminen antaa erityissisällön.

Iäkkäiden liikunnassa pyritään parantamaan laajasti fyysisen kunnon eri osa-alueita. Liikkumiskykyä vahvistetaan harjoittamalla tasapainoa sekä jalkojen ja lantionseudun lihasvoimaa.

Iäkkäiden liikunnan tulee lisätä iloa, virkistäytymistä ja onnistumisen kokemuksia. Ikääntyneille tärkeää on kömpelyyden pelon voittaminen, rohkeuden lisääminen ja itsetunnon vahvistuminen.

Sosiaalisuus on iäkkäiden liikunnassa keskeistä. Liikuntaryhmiin tullaan liikunnan lisäksi etsimään ystäviä ja yhteisöä. Liikuntaryhmissä onkin tärkeä tukea toimivaa sosiaalista vuorovaikutusta, vastuunkantamista erilaisissa rooleissa sekä tuen vastaanottamista ja antamista.

Ryhmän ohjauksessa on hyvä säilyttää luovuus ja antaa ryhmäläisille mahdollisuuksia myös liikkeiden ja sisällön tuottamiseen. Iäkkäiden liikunnan tulee tukea iäkästä aktiivisuuteen myös ryhmän ja liikuntaharrastusten ulkopuolella.

Iäkkäiden on helpompi palauttaa mieleen sellaisia liikunnan malleja ja liikkeitä, jotka ovat joskus tulleet tutuiksi. Täysin uuden liikkeen tai pitkien liikesarjojen oppiminen on hitaampaa kuin nuorilla, mutta onnistuu liikekehittelyn ja runsaan toiston turvin.

Liikuntataitojen oppimisessa tarvitaan muistia ja motivaatiota. Iäkkäiden liikunnan ohjauksessa tulisikin käyttää hyödyksi konkreettisia, tuttuihin asioihin liittyviä harjoitteita.

Tärkeää on myös kehittää harjoitteita helpommasta vaikeampaan, antaa toteuttamiselle rauhaa ja korjata suoritus oikeaan suuntaan mahdollisimman nopeasti. Laadukas ohjaus perustuu selkeään ohjeeseen, hyvään näyttöön sekä liikkeen kokeiluun ja harjoitteluun. Hyvät mielikuvat harjoitteesta auttavat iäkästä omaksumaan liikkeet paremmin. Myös se, että iäkäs toistaa itse saamansa ohjeet ääneen ja arvioi muiden suorituksia, auttaa oppimisessa.

 

Luettavaa aiheesta:

  • Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (2004). STM ja OPM. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6. Edita Prima Oy. Helsinki.

  • Karvinen E (2005). Iloisesti ikääntyen. Ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino 2005.

  • Karvinen E (2004). Ikääntyneiden liikunnan ohjauksen erityispiirteitä. Teoksessa: Routasalo P, Pitkälä K, Karvinen E ( toim.) Ikääntyneiden yksinäisyys. Ryhmäliikunta ja -keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 7. Vanhustyön keskusliitto.

 

Verkkolinkkejä:

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, STM