Terveyttä edistävä, laadukas liikunta on iäkkään ihmisen oikeus.


Säännöllinen liikunta ylläpitää iäkkään fyysistä kuntoa ja kykyä toimia. Liikunta tukee iäkkään sosiaalista elämää, mielen vireyttä ja jopa muistin toimimista. Liikunnan kautta syntyvät sosiaaliset kontaktit vähentävät iäkkään yksinäisyyden tunnetta.

Laadukkaasti toteutettu yksilö- ja ryhmäliikunta tuottaakin iäkkäälle sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä erittäin hyvällä hyötysuhteella.

Iäkkään liikkumattomuus ja siitä johtuva liikkumiskyvyn heikkous lisää palvelujen tarvetta ja on toiseksi suurin syy siirtyä laitoshoitoon. On todettu, että liikkumiskyvyn ongelmista vain 1/3 johtuu vanhenemisesta ja 2/3 harjoituksen puutteesta.

Iäkkäiden liikkumiskyvyn ongelmien takana ovat usein jalkojen lihasvoiman ja tasapainon heikkous. Siksi liikunnalla ja erityisesti lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisella on suuri merkitys iäkkään elämään.

Hyvä jalkojen voima lisää liikkumisvarmuutta sekä helpottaa mm. tuolista nousemista ja kävelyä portaissa. Tasapainon ja ketteryyden harjoittaminen taas ehkäisee kaatumistapaturmia ja rohkaisee lähtemään liikkeelle.

Sopiva liikunta säilyttää ikäihmisen kykyä toimia ja touhuta arjessa sekä mahdollisuuden elää itsenäistä ja laadukasta elämää mahdollisimman pitkään.

 

Iäkkäiden laadukas terveysliikunta
  • on monipuolista ja turvallista
  • kehittää hyvin toimintakykyä
  • kannustaa itsenäisyyteen ja oma-aloitteisuuteen
  • ylläpitää rohkeutta
  • tuottaa hyvää mieltä
 

Toimintakykyä lisäävä liikunta on myös
  • usein, vähintään kaksi kertaa viikossa toistuvaa
  • säännöllisesti jatkuvaa
  • rasittavuudeltaan sopivaa ja määrältään riittävää

 

Luettavaa aiheesta

  • Fogelholm M, Oja P (2005). Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I ( toim.) terveysliikunta. Helsinki. Duodecim, 72-77.

  • Hirvensalo M (2008). Iäkäs henkilö liikunnan harrastajana. Teoksessa: Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu III. Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä, s. 90-95.

  • Leinonen R, Havas E (2008) Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 212. Jyväskylä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.

  • Hirvensalo M, Lintunen T, Rantanen T (2000). The continuity of physical activity -retrospective and prospective study among older people. Scandinavian Journal of medicine and Science in Sports 10, 37-41.

  • Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (2004). STM ja OPM. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6. Edita Prima Oy. Helsinki.

  • Karvinen E, Kalmari P, Säpyskä-Nordberg M, Starck H, Vainikainen T & Tarpila J (toim.) (2009) Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1. Hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun. Hyvät käytännöt 1/2009. Helsinki: Ikäinstituutti.

  • Rantanen T, Guralnik J, Foley D, Masaki K, Leveille S, Curb D, White L. (1999). Midlife Grip Strength as a Predictor of Old Age Disability. JAMA - Journal Of American Medical Association; 281:558-560

  • Salminen U ja Karvinen E ( 2006/2008). Voimaa ja varmuutta itsenäiseen elämään. Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu. Ikäinstituutti.

  • Starck H, Säpyskä-Nordberg M, Kalmari P ja Karvinen E (2010) Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 3 - hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun. Hyvät käytännöt 2/2010. Ikäinstituutti.

  • Säpyskä-Nordberg M, Starck H, Kalmari P & Karvinen E (toim.) (2010) Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 2 - hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun. Hyvät käytännöt 1/2010. Helsinki: Ikäinstituutti.

 

Verkkolinkkejä:

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset