Siirry sisältöön
Miten liikkeelle?

Miten oma liikuntalaji löytyy?

Etkö ole varma mikä liikuntalaji täyttäisi toiveesi tai minkä tasoinen liikunta olisi sinulle sopiva? Suomalaisten eläkeikäisten suosituin liikuntalaji on kävely. Yli puoli miljoonaa 66 vuotta täyttänyttä suomalaista harrastaa kävelylenkkeilyä tai sauvakävelyä. Seuraavaksi yleisimpiä liikuntalajeja ovat pyöräily, voimistelu, ryhmäliikunta, tanssi, hiihto, uinti ja kuntosaliharjoittelu.

”Nuoruuden liikkumismuotoja, esimerkiksi hulavanteen pyörittelyä tai hiihtoa, kannattaa kokeilla uudestaan eläkkeelle jäätyä. Innostus voi syttyä vuosikymmenten tauon jälkeen. Hiihdossa on itselle tärkeää, ettei tarvitse pelätä kaatumista. On siis löydettävä tarpeeksi tasainen maasto, jotta hiihtäminen tuntuu mukavalta.”
-Rauni 69 vuotta

Liikuntalajien valikoima on laajentunut runsaasti ja jokaisella löytyy varmasti oma, itseä miellyttävä tapa harrastaa liikuntaa. Haluaisitko kokeilla suunnistusta, vesijumppaa, afrotanssia, kävelyfutista tai frisbeegolfia? Kaikkia edellä mainittuja voi lähteä kokeilemaan vaikkei aikaisempaa kokemusta olisi. Kysy ohjatuista liikuntaryhmistä kunnan liikuntatoimelta, paikallisista eläkeläis- kansanterveys- ja liikuntajärjestöistä tai yksityisiltä kuntosaleilta. Liikuntaa voi harrastaa myös omatoimisesti lähimetsissä tai liikuntapuistoissa. Liikuntasuhdettaan voi kokeilla aloittaa rakentamaan itseä kiinnostavien asioiden avulla miettimällä mitkä asiat yleisesti ilahduttavat elämässä ja millaiset asiat voisivat lisätä liikkumisen todennäköisyyttä. Sen jälkeen voi miettiä liikunnallisessa aktiviteetissa saisi yhdistettyä nämä tekijät.

”Olen ollut jalkapallon ystävä ja intohimoinen penkkiurheilija lapsesta asti, mutta koskaan en ole tullut yhteenkään joukkueeseen valituksi, joten innostus laantui. Vanhemmalla iällä löysin kävelyfutiksen ja tunsin, että tätä lajia voin itsekin pelata. Se on minulle kuningasjuttu!”
– Martti, kävelyfutaaja Mitä kävelyfutis on?

”Lenkkeilystä en koskaan ole pitänyt mutta kävelen mielelläni järvellä keväisin ja pururadalla kuunnellen samalla hengellisiä puheita netistä korvakuulokkeilla. Kaksi hyvää asiaa samalla kertaa!”
– Paula 69 vuotta

Tauko liikkumisessa?

Hyväänkin liikuntavireeseen saattaa tulla tauko esimerkiksi sairastumisen tai muun odottamattoman elämänmuutoksen takia. Jos liikunnan harrastaminen syystä tai toisesta osoittautuu väliaikaisesti mahdottomaksi, kannattaa muista hyvistä elintavoista pitää kiinni. Aiempien liikuntarutiinien pariin on hyvä palata niin pian kuin mahdollista, sillä mitä pidempi tauosta tulee, sitä vaikeampi voi olla aloittaa uudelleen. Sairauden vuoksi täytyy liikkumista joskus tilapäisesti vähentää, mutta sairaudesta toipuessa lisätään liikkumisen määrää vähitellen voinnin mukaan.

”Olin useita viikkoja sairaalahoidossa, jonka jälkeen alkoi kuntoutus. Kävin kuntosalilla jo ennen sairastumista ja nykyään 4–5 kertaa viikossa. Hyvä lihaskunto on auttanut huomattavasti toipumistani. Minulla on myös kuntopyörä kotona, mutta käytän sitä pääasiassa talvisin.”
Heikki 60 vuotta

On hyvä muistaa, että useimmat tavallisimmat pitkäaikaissairaudet eivät ole esteitä liikunnan harrastamiselle, vaan pikemminkin suositeltava syy liikunnan säännölliseen harrastamiseen. Kuitenkin jotkin sairaudet saattavat olla esteenä esimerkiksi rasittavalle liikunnalle. Jos sinulla on jokin pitkäaikaissairaus ja epäilet sen sopivuutta liikunnan harrastamisen kanssa tai harkitset raskastempoisen liikunnan aloittamista pitkän tauon jälkeen, niin älä epäröi ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriisi tai fysioterapeuttiin / liikunnanohjaajaan. He auttavat sinut alkuun ja antavat yksilöllisiä ohjeita sinulle.

Tutustu ’monimuotoinen ikääntyminen’ podcast-sarjaan ja Radio Suomen ’mielitreeneihin’:

Monimuotoinen ikääntyminen podcast-sarja – Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi)

Radio Suomen Mielitreenit – Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi)


Lähde
:

Liikunta on lääkettä (Liikunta-suositus) (kaypahoito.fi)